lauantai 7. syyskuuta 2019

Teekkarin ja teoreetikon ylin ystävä

Hämmentyneen näköinen siili.

Matemaatikkona olemiseen kuuluu myös kulttuurista tuntemusta kuten alalla olijoiden yhteistä sanastoa. Yksi tärkeimmistä tällaisista sanoista on käsienheiluttelu. Se viittaa siihen, mitä tilastotieteilijät, fyysikot ja teekkarit parhaiten tekevät eli tarkkojen perustelujen sivuuttamiseen.

Vaikka sanaa toki voi käyttää myös loukkauksena, mielestäni käsienheiluttelussa ei ole mitään pahaa. Tosimaailmassa nimenomaan täytyy ohittaa yksityiskohtia ja tehdä valistuneita arvauksia, jos aikoo saada jotain aikaiseksi. Ja joskus käsienheiluttelu johtaa jonkin suuremman äärelle. Tässä tapauksessa se vie syvälle funktioiden ymmärtämiseen tavalla, josta niin diplomi-insinööri kuin akateemikkokin tykkää.

torstai 4. huhtikuuta 2019

Lue Tyyppiarvoa!

Minulla on Nollakohtaan varmaan viisi tekstiä, joita en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa loppuun (tai joissakin tapauksissa edes alkuun), eikä tämä päivä ei tuota poikkeusta sen suhteen. Sen sijaan olen viime viikkoina ehtinyt kirjoittaa Tyyppiarvoon, Suomen tilastollisesti merkitsevimpään julkaisuun. Tätä verkkolehteä/blogia ylläpitävät Helsingin yliopiston tilastotieteen opiskelijat, joiden joukkoon minäkin sivuaineen puolesta kuulun. (Itse asiassa suosin heidän opiskelijahuoneellaan norkoilua, vaikka matemaatikoksi itseni laskenkin.)

Noin kuukausi sitten pohdin uhkapelurin tuhoa ja höpsismiä. Isompi juttu on kuitenkin eiliseltä: massiivinen tietopaketti siitä, miten Suomessa (ja kaikkialla muuallakin) äänestetään väärin. Sieltä löydät luultavasti enemmän kuin olet koskaan halunnutkaan tietää vaalitavoista!

maanantai 17. joulukuuta 2018

Jouluristikot 2018

Osa ristikkoa lumeen peittyneenä.

(In English below.)

Jottei talven pimeys pääsisi lannistamaan, tähän vuoden vaiheeseen on pistetty sopivasti perinteinen valon ja ilon juhla. Kyllä vain, Nollakohdan lukuristikko on taas täällä!

Minkälainen tämän vuosikertan pulma on? Samanlainen kuin ennenkin, mutta isompi kuin koskaan, sanoisin. Vihjeitä on tavallista enemmän, koska ratkaisut linkittyvät toisiinsa ennennäkemättömällä tavalla. (Kokonaisuus on silti hieman Chalkdust-lehden ristikkoa pienempi.) Jälleen kerran tehtävä on ratkottavissa ilman apuvälineitä, vaikkakin laskimella (ja kenties Wolfram|Alphalla) voi helpottaa elämäänsä huomattavasti — mikäli niin siis haluaa! Vaikeus tulee enemmän limittäisyydestä kuin vihjeistä.

Mutta kukapa minä olen selittämään: katso itse! Klikkaa vain

ja nauti pulmasta! Mahtavaa talvenjatkoa, riemukasta lomaa, tsemppiä tentteihin ja kaikkia muita mitä kullekin relevantteja juhlanaiheita! Sitten kun siltä tuntuu, voit kurkata (mahdollisesti oikean) ratkaisun tästä linkistä.

torstai 13. joulukuuta 2018

Statuspäivitys

(Yleistajuisen matikan kurssilaisten tekemä fraktaalikuusi.)

Tuota... näkikö kukaan, minne syksy meni?

Oli jokseenkin tarkoituksellista, etten blogannut kesällä. Sen sijaan ei ollut varsinaisesti tarkoitus, etten kirjoita juuri mitään syksylläkään! Kurssit ja halu viettää vapaa-aikaa muunkin kuin matikan parissa vain voittivat kirjoittamisen, ja netin sijaan blogi-ideat päätyivät osaksi suurta listaa.

Mutta mitä nämä kurssit ovat oikein olleet? Opinto-ohjauksen ja yleisen mielenkiinnon nimissä valotan tässä hieman, mitä toisen vuoden maatikko pääsee puuhaamaan Kumpulanmäellä.

maanantai 24. syyskuuta 2018

Liitutauluja, liitutauluja kaikkialla

Auditorio, jossa neljä liitutaulua.

Hae netistä kuvia matematiikasta ja matemaatikoista, ja saat kuvia liitutauluista. Liitutaulut ovat erottamaton osa matematiikan identiteettiä. Mikä parasta, tämä stereotypia on vieläpä varsin tosi!

Meidänkin matematiikan laitoksemme on aivan täynnä liitutauluja. Jokaisessa varteenotettavassa luentosalissa on neljä; jokaisessa harjoitusluokassa on kolme seinällistä tauluja. Yksi käytävä on vuorattu tauluilla opiskelijoita varten. Jos luento joudutaan pitämään fysiikan tai kemian laitoksen puolella, luennoitsija on aivan pulassa: eihän kaksi liitutaulua riitä, tai vielä pahempaa, salissa on valkotaulu!

Liitutaulun käyttämiseen on jopa jonkinlainen universaali standardi, jonka moni luennoitsija jakaa. Siinä esiintyjä laatikoi kunkin tuloksen ja todistuksen omaksi osakseen taulua, kunnes koko tila on laatikoiden peitossa ja alkaa strateginen pyyhkiminen. Sanon tätä universaaliksi, koska keväällä luin kiinnostavan sosiologian artikkelin, joka kuvaa tismalleen saman menetelmän!

Animaatio siitä, miten homma toimii.

Kuten artikkelikin esittää, uskon matematiikan ajattelemisen olevan jossain määrin kytkeytynyttä sen kirjoittamiseen. Liidun avulla abstraktista tulee konkreettista, ja paljon kouriintuntuvammalla ja ajattomammalla tavalla kuin tussilla. Siksi niin moni matemaatikko suosii valkoista mustalla.

Mutta joskus rakkaus liitutauluihin menee ehkä yli.

tiistai 11. syyskuuta 2018

Matemaatikkona työelämässä: Varian Medical Systems

Syöpäklinikan TrueBeam-hoitokone.

(Varianin moderni sädehoitokone Meilahden Syöpäklinikalla.)

Havaitsin tammikuisten rekrymessujen ohjelmasta firman, josta en ollut aiemmin kuullut. Se teki lääketieteellistä tekniikkaa ja vieläpä minulle tutuilla ohjelmointityökaluilla. Erittäin käymisen arvoinen ständi, ajattelin. Toukokuussa sitten astuinkin firman palkkalistoille kuluneen kesän ajaksi!

Koska tämä on blogi matematiikasta ja työelämä kiinnostanee monia, ajattelin esittää muutaman vinjetin siihen, millainen oli ensimmäinen kesätyöni matemaatikkona (ainakin melkein, kuten alla näet). Kaiken kukkuraksi kovinkaan moni ei tiedä, että Suomesta löytyy tällaistakin huippuosaamista — taikka sitä, että Varian rekrytoi ahkerasti.

(Huomautus: En ole saanut tästä tekstistä kompensaatiota eikä sitä ole tarkistettu. En voi käsitellä läheskään kaikkea näkemääni, enkä ota kantaa tekniikoiden tai tuotteiden kliiniseen kelpoisuuteen.)

torstai 23. elokuuta 2018

Erään hakukonehuijauksen anatomia

Yksi päätöksistäni heti bloggaamista aloittaessani oli esiintyä omalla nimelläni ja olla helposti tavoitettavissa. Jos vilkaiset Kuka olen? -sivuani, löydät liudan erilaisia tapoja saada asiasi tietooni. Tämä on ollut pelkästään hyvä päätös, koska sitä kautta olen päässyt kirjoittamaan muuallekin: viimeksi minulla oli suuri kunnia kirjoittaa Fermi-arvioista aineenopettajien Dimensio-lehdessä.

Tällä kertaa en kuitenkaan puhu näistä mahtavista tilaisuuksista. (Joita siis otan mielelläni vastaan!) Sen sijaan puhun siitä yhdestä, josta kieltäydyin. Ja koska tämä on blogi matematiikasta, tähän tarinaan kietoutuu yksi maailman merkittävimmistä algoritmeista. Ja kuten jokaiseen hyvään juttuun, tähänkin liittyy matriiseja.