Millainen on vahva salasana?

(Erilaisia mittareita verkosta hakemalla opimme, että 5alasana! on hyvä salasana, joka murtuu tunneissa, eikun minuuteissa, eikun kahdessa sekunnissa...)

Salasanat ovat vaikeita. Niitä pitää olla paljon, niiden pitää olla vahvoja, jostain syystä niitä pitää vaihtaakin (miksi?) ja joka sivustolla on vähän omat sääntönsä. Aika moni sivu myös tarjoaa mittaria, joka arvioi salasanan vahvuuden. Ikävä kyllä ne ovat ihan päin peetä. Miten tällainen mittari toimii... tai pikemminkin, miksi ne eivät toimi?

Klikkiotsikot, ufokolumnit ja Markovin ketju

(Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Markov.)

Tuntuuko sinusta siltä, että klikkiotsikot toistavat itseään? Että nettiuutiset ovat toinen toistaan turhempia ja järjettömämpiä? Että verkkotoimittajat on hiljalleen korvattu satunnaista tekstiä suoltavilla koneilla?

Tekstiä tuottavista koneista ehkä yksinkertaisin ja hauskin on Markovin ketju. Menetelmän kehitti venäläismatemaatikko Andrei Markov (1856–1922) viime vuosisadan alussa, tosin joitakin sen sovelluksia tunnettiin aiemminkin. Kyseessä on taas yksi esimerkki yksinkertaisesta menetelmästä, jota voi matematiikan voimin soveltaa lukemattomiin asioihin.

Satunnaisuuskyselyn tulokset

Todella iso kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille! Odotin kohtalaista suosiota some-jakojen ansiosta, mutta 147 vastausta ylitti odotukseni reippaasti, tämä blogi kun ei kävijämäärillä erityisesti voi retostella. Nyt esitän oman analyysini joistakin tuloksista; odotan mielenkiinnolla muiden havaintoja!

Päätavoitteena oli osoittaa, että ihmiset eivät ole niin satunnaisia. Siinä kysely onnistuikin: useampaan tehtävään kertyi vastauksia, jotka ovat kaukana satunnaisesta. Periaatteessa tätä voi hyödyntää, ja varmasti hyödynnetäänkin, ihmisiä vastaan. Toisin päin ajateltuna puolestaan oikeasti satunnaiset ilmiöt eivät ehkä tunnukaan meistä niin satunnaisilta. Ihminen on kehittynyt tunnistamaan kuvioita — sielläkin, missä niitä ei ole.

Kysely ei todellakaan täytä tieteellisiä standardeja. Otanta on varmasti kaukana satunnaisesta, koska kysely levisi enimmäkseen siitä kiinnostuneiden välityksellä. Lisäksi useammassa kysymyksessä oli epäonnistunut asettelu. Olen kuitenkin sitä mieltä, että virheiden analysointi on erinomainen tapa oppia, ja että ne siksi jopa sopivat tähän kevyeen kyselyyn. Mutta eiköhän siirrytä itse tuloksiin!

Satunnaislukujen perusteet

RAND Corporationin vuoden 1955 hittiteos A Million Random Digits with 100,000 Normal Deviates.
(Michael Sauers/Flickr. CC-BY-NC 2.0.)

Kiitos kaikille satunnaisuuskyselyyn vastanneille! Nyt minulla on edessä erittäin kiinnostava numeronmurskausoperaatio, ja sen tuloksiin pääsemme perjantaina. Sitä odotellessa on hyvä perehtyä siihen, mitä satunnaisuus oikeasti on.

Ensimmäiseksi meidän pitää määritellä satunnaisuus. Sen jälkeen tutustumme tapaan, jolla tietokoneet muodostavat arkisia satunnaislukuja. Lopuksi perehdytään todelliseen satunnaisuuteen. Ehdotan lisäksi paria tapaa mahdollisimman satunnaisten lukujen keksimiseen itse.

Suuri satunnaisuuskysely

Päivitys 24.3.2017: Satunnaisuuskyselyn tulokset

Hei! Tämä lyhyt kysely on tarkoitettu ihmisten satunnaisuustaitojen epätieteelliseen selvittämiseen. Joukossa on muutama muukin kysymys, joista on iloa tilastojuttuihin liittyen. Kysely on auki viikon verran, ja ensi viikon lopulla julkaisen ja analysoin saatuja tuloksia.

Ohjeet

1. Klikkaa allaolevaa linkkiä ja vastaa kyselyyn.
2. Älä vastaa kyselyyn useampaa kertaa.
3. Jaa linkki tälle sivulle.
4. Kysely sulkeutuu 22.3. aamulla, ja yritän saada tulokset julki 24.3.

Jakaminen on tärkeää, koska muuten otos jää aivan auttamattoman pieneksi. Siinä tapauksessa tuloksistakaan ei saa mitään irti. Tarvitsen siis apuasi!

> Kyselyyn

Julkaisen kyselystä saadun datan anonymisoituna. Aloitteleva tilastotieteilijä saattaa löytää siitä jotain hupia.