Lukiomatikan top 3+1

Jatketaanpa vielä uuden lukuvuoden juhlimista toisen top 3 -listan, nimittäin muistelun merkeissä. Tässä tulevat kolme omaa suosikkiani lukiomatematiikasta sekä yksi bonusvinkki lukion aloittajille.

Kirjoitan tätä tietenkin yliopistossa matematiikkaa opiskelevan näkökulmasta, mutta kaikki kolme suosikkia löytyvät jossain muodossa lyhyestäkin matikasta. Yleensäkin tämä on vain oma mielipiteeni, ja ehkä aika on kullannut muistoja ja opetussuunnitelma muutenkin ajanut ohi.

Mitkä ovat omat suosikkisi?

Kolme vinkkiä lukion matikkaan/fysiikkaan/kemiaan

Bloggaaja palaa juurilleen.

Taas lähtee uusi lukuvuosi käyntiin! Sen kunniaksi on hyvä aika esittää kolme Taatusti Toimivaa Vinkkiä™, joilla saat täysienpisteidentarroja kokeisiisi^*... tai mitä nyt sähköisiin kokeisiin liimataankaan. Joka tapauksessa, tässä tulee kolme ohjetta, jotka jokaisen lukionaloittajan ja varsinkin -lopettajan pitäisi mielestäni tietää.

* Arvosanatakuu: tämän artikkelin hinta (0 €) palautetaan kirjallista valitusta, pankkikortin molempia puolia ja sähköpostin salasanaa vastaan. Oikeat vastaukset eivät sisälly pakettiin.

Nämä vinkit ovat totta kai omia mielipiteitäni, joita olen kerryttänyt sekä lukiolaisena, satunnaisena tukiopettajana että matematiikan opiskelijana. Jaa ihmeessä omia neuvojasi esimerkiksi kommenteissa!

Kaikki kolme vinkkiä liittyvät päässälaskuun. Kyllä, päässälaskuun. GeoGebra-neuvoja joudut etsimään muualta. Voit pitää minua kalkkiksena, mutta ei siitä niin kauaa ole, kun olen itse kirjoittanut ylioppilaaksi. Meillä matikan osastolla sitä paitsi käytetään yhä liitutauluja (koomisuuteen asti) eikä tilanne ole lähivuosina muuttumassa. Siihen on syy.

Matemaatikkona työelämässä: Tutkimusavustaja, INAR

Olen ollut nyt pari kuukautta töissä, tarkemmin sanottuna siviilipalveluksessa, Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden tutkimuskeskus INARissa. (Keskus ei kuitenkaan sijaitse Inarissa.) Vaikka henkilöstöhallinnolle olenkin siviilipalvelusmies, varsinainen työnkuvani on tutkimusavustaja.

Pari vuotta takaperin kirjoitin siitä, millaista on olla ohjelmistokehittäjänä sädehoidon parissa. Nyt vuorossa olisi yksi kuvaus työstä yliopistolla. Pidin viikon ajan päiväkirjaa tekemisistäni, ja tulokset ovat alla. En helmikuussa tätä ideoidessani arvannut, että työskentelisin koko viikon kotona – mutta samapa se, minkä pöydän ääressä nakuttaa läppäriä. Ehdinkin jo hetken nauttia työn ja vapaa-ajan erosta, jota opiskellessa on vaikea saavuttaa...

Teekkarin ja teoreetikon ylin ystävä

Matemaatikkona olemiseen kuuluu myös kulttuurista tuntemusta kuten alalla olijoiden yhteistä sanastoa. Yksi tärkeimmistä tällaisista sanoista on käsienheiluttelu. Se viittaa siihen, mitä tilastotieteilijät, fyysikot ja teekkarit parhaiten tekevät eli tarkkojen perustelujen sivuuttamiseen.

Vaikka sanaa toki voi käyttää myös loukkauksena, mielestäni käsienheiluttelussa ei ole mitään pahaa. Tosimaailmassa nimenomaan täytyy ohittaa yksityiskohtia ja tehdä valistuneita arvauksia, jos aikoo saada jotain aikaiseksi. Ja joskus käsienheiluttelu johtaa jonkin suuremman äärelle. Tässä tapauksessa se vie syvälle funktioiden ymmärtämiseen tavalla, josta niin diplomi-insinööri kuin akateemikkokin tykkää.

Lue Tyyppiarvoa!

Minulla on Nollakohtaan varmaan viisi tekstiä, joita en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa loppuun (tai joissakin tapauksissa edes alkuun), eikä tämä päivä ei tuota poikkeusta sen suhteen. Sen sijaan olen viime viikkoina ehtinyt kirjoittaa Tyyppiarvoon, Suomen tilastollisesti merkitsevimpään julkaisuun. Tätä verkkolehteä/blogia ylläpitävät Helsingin yliopiston tilastotieteen opiskelijat, joiden joukkoon minäkin sivuaineen puolesta kuulun. (Itse asiassa suosin heidän opiskelijahuoneellaan norkoilua, vaikka matemaatikoksi itseni laskenkin.)

Noin kuukausi sitten pohdin uhkapelurin tuhoa ja höpsismiä. Isompi juttu on kuitenkin eiliseltä: massiivinen tietopaketti siitä, miten Suomessa (ja kaikkialla muuallakin) äänestetään väärin. Sieltä löydät luultavasti enemmän kuin olet koskaan halunnutkaan tietää vaalitavoista!

Jouluristikot 2018

(In English below.)

Jottei talven pimeys pääsisi lannistamaan, tähän vuoden vaiheeseen on pistetty sopivasti perinteinen valon ja ilon juhla. Kyllä vain, Nollakohdan lukuristikko on taas täällä!

Minkälainen tämän vuosikertan pulma on? Samanlainen kuin ennenkin, mutta isompi kuin koskaan, sanoisin. Vihjeitä on tavallista enemmän, koska ratkaisut linkittyvät toisiinsa ennennäkemättömällä tavalla. (Kokonaisuus on silti hieman Chalkdust-lehden ristikkoa pienempi.) Jälleen kerran tehtävä on ratkottavissa ilman apuvälineitä, vaikkakin laskimella (ja kenties Wolfram|Alphalla) voi helpottaa elämäänsä huomattavasti — mikäli niin siis haluaa! Vaikeus tulee enemmän limittäisyydestä kuin vihjeistä.

Mutta kukapa minä olen selittämään: katso itse! Klikkaa vain

TÄTÄ ISOA LINKKIÄ

ja nauti pulmasta! Mahtavaa talvenjatkoa, riemukasta lomaa, tsemppiä tentteihin ja kaikkia muita mitä kullekin relevantteja juhlanaiheita! Sitten kun siltä tuntuu, voit kurkata (mahdollisesti oikean) ratkaisun tästä linkistä.

Statuspäivitys

(Yleistajuisen matikan kurssilaisten tekemä fraktaalikuusi.)

Tuota... näkikö kukaan, minne syksy meni?

Oli jokseenkin tarkoituksellista, etten blogannut kesällä. Sen sijaan ei ollut varsinaisesti tarkoitus, etten kirjoita juuri mitään syksylläkään! Kurssit ja halu viettää vapaa-aikaa muunkin kuin matikan parissa vain voittivat kirjoittamisen, ja netin sijaan blogi-ideat päätyivät osaksi suurta listaa.

Mutta mitä nämä kurssit ovat oikein olleet? Opinto-ohjauksen ja yleisen mielenkiinnon nimissä valotan tässä hieman, mitä toisen vuoden maatikko pääsee puuhaamaan Kumpulanmäellä.