Vanha tuttumme Kurt Gödel (1906-1978) rikkoi matematiikan perustuksia, mutta myös eli monivaiheisen elämän. Hän syntyi Itävalta-Unkariin, mutta ensimmäisen maailmansodan jäljiltä hänestä tuli tsekki. Etnisenä saksalaisena hän haki ja sai Itävallan kansalaisuuden. Itävalta puolestaan liitettiin vuonna 1938 osaksi Saksaa ja Gödelistä tuli siis kansalaisuudeltaan saksalainen.
Olot Wienissä ja muualla kävivät koko ajan tukalammiksi. Ympäri Saksan juutalaistaustaiset matemaatikot ja heihin liian läheisissä väleissä olleet — Gödel mukaan lukien — menettivät työnsä. Saksan opetusministerin kerrotaan kysyneen David Hilbertiltä, kuinka Göttingenin matematiikan laitos pärjäsi puhdistusten jälkeen. Vastaus oli napakka: siellä ei enää ollut matematiikkaa.
Gödel muutti Princetoniin Yhdysvaltoihin juuri ennen sodan syttymistä. Hän haki Yhdysvaltain kansalaisuutta, ja hänen kuulustelustaan tuli legenda. Gödel valmistautui kokeeseen aivan liian huolellisesti — hän muun muassa tutki perustuslakia löytääkseen siitä sisäisiä ristiriitoja, mielestään jopa onnistuen siinä. Seuraava kuvaus on todistajana olleen Oskar Morgensternin kirjoittama.
Kuulustelija: Mistä olette kotoisin, herra Gödel?
Gödel: Mistäkö olen kotoisin? Itävallasta.
Kuulustelija: Minkä tyyppinen hallitus Itävallassa oli?
Gödel: Tasavalta, mutta perustuslaki salli sen muuttamisen lopulta diktatuuriksi.
Kuulustelija: Se on todella paha juttu. Niin ei voisi tapahtua tässä maassa.
Gödel: Oi, kylläpäs voi, voin todistaa sen teille.
Todistajat Morgenstern ja Einstein (juuri se) kalpenivat. Ystävällinen kuulustelija kuitenkin tajusi tilanteen, vaihtoi nopeasti puheenaihetta ja Gödel sai kansalaisuuden. Tarina ei kerro, minkä virheen Gödel uskoi löytäneensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat moderoituja — yritän hyväksyä kommenttisi mahdollisimman pian. Voit kirjoittaa kommenttiin LaTeX-koodia tai yksinkertaista HTML-merkintää: lue lisää Kommentointi-sivulta.